En todellakaan ole mikään liikunnan ammattilainen, päinvastoin, mutta on pakko kirjoittaa ylös muutamia juttuja, joita olen tajunnut tässä lyhyen aktiivisen liikkumiseni aikana. Kuulostavat ehkä itsestäänselvyyksiltä, mutta ovat olleet merkittäviä oivalluksia itselleni viime aikoina.
1. Kuuntele itseäsi
Blaa blaa blaa, kuulostaa kliseeltä, tiedän. Mutta on turha lukea netistä, lehdistä tai kirjoista juuri tällaisia niksejä parempaan elämään, sillä niistä ei ole mitään hyötyä, jos ne eivät pohjimmiltaan sovi sinulle. Esimerkiksi itse en voi syödä välipalana vain kourallista pähkinöitä tai herätä aamulla lenkille "jotta päiväni lähtisi paremmin käyntiin". Kourallinen pähkinöitä tekee minut vihaiseksi ja aamulenkki pilaisi päiväni.
Mieti myös millaisia intressejä sinulla on ja mitä tuputetaan jostain muualta. Joogaa on turha harrastaa sen takia, että sillä on hyvät terveysvaikutukset. Jos ei tykkää hitaasta hengittelystä 30 muun seurassa, on ihan ookoo mennä vaikka perinteisiin lavatansseihin, jos se on sinulle luonnollisempi tapa liikkua.
2. Hae oma rytmisi
Tämä liittyy aika vahvasti edelliseen. Esimerkiksi itse olen hakenut sopivaa ajankohtaa urheilulle ja minulle sopii parhaiten myöhäisilta, joskus kahdeksan, yhdeksän aikaan. On ihanaa mennä jumpan jälkeen suoraan suihkuun ja peiton alle ja unikin tulee hyvin. Tuskin sopii kaikille, mutta minulle juuri hyvin. Olen myös kokeillut liikkua aamulla (kamalaa), päivällä (vielä kamalampaa) ja illalla treeni kulkee ehdottomasti parhaiten.
3. Syö mitä tekee mieli
En usko, että kukaan pääsee pysyviin tuloksiin, jos vaihtaa kakkuja ja karkkia vilisevän elämäntyylinsä jonain kuuluisana maanantaina rahkaan ja proteiinipatukoihin. Itse syön sitä mitä tekee mieli, mutta kohtuudella. 100 grammaa irtokarkkeja vie tehokkaasti makean nälän, ei tee mahaa kipeäksi tai saa muutenkaan huonoa oloa kroppaan. Jos ei syö sitä mitä tekee mieli, tilanne päätyy jossain vaiheessa övereihin. Varmaan aika moni tunnistaa itsessään tämän.
4. Aloita mieluummin hitaasti kuin kovaa
Tämä kohta ei varmastikaan päde kaikille, mutta omalla kohdallani tämä on ollut ehkä merkittävin oivallus. Jos ei ole tottunut liikkumaan aktiivisesti, on turha aloittaa uutta elämää ja treenata joka päivä pari tuntia salilla. Itse olen huomannut, että kun ensimmäistä kertaa olen aloittanut liikkumisen hitaasti, lyhyissä pätkissä ja itseäni tappamatta, on liikkumisen pariin oikeasti kiva palata seuraavana päivänä ja hiljalleen koventaa treeniä oman kunnon kasvaessa. Yksi pahimmista traumoistani on peräisin body pumpista, jossa luulin oikeasti kuolevani ja pari pumpin jälkeistä päivää vietin sängyn pohjalla lähes halvaantuneena lihassärystä. Ei koskaan enää.
Kaiken maailman laihdutusohjelmissa annetaan kuva, että liikunta ei ole liikuntaa ilman verta ja kyyneliä. Varmasti jos haetaan jotain kehonrakentajan vartaloa tai huipputuloksia, näin onkin, mutta itse koen, että terveellisempään elämään voi päästä ihan hyvälläkin fiiliksellä. Pysyviä elämänmuutoksia harvoin toteutetaan yhdessä yössä vaan niihin kasvetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti